Ababulali babulala abantu abangu-58 nsuku zonke eNingizimu Afrika

Lubhalwe ngu-Anita Dangazele

UNgqongqoshe wamaPhoyisa uFiroz Cachalia uthe ukwehla ngo-9.5% kwezinga lokubulala kwamukelekile kodwa amazinga asalokhu ephezulu ngendlela engamukelekile njengoba cishe izigameko zokudlwengulwa zenzeka ngaphakathi emzini womuntu.

I-DA ithe iminyaka eyisishiyagalombili yezithembiso ayizange yenze iNingizimu Afrika iphephe futhi iphakamise ukuthi kucwaningwe indlela yokuphila kobuholi obuphezulu bamaphoyisa kanye nomthethosivivinywa omusha wamaphoyisa ePhalamende.

INingizimu Afrika ibulala abantu ngezinga elicishe lifane ncamashi nelaliyiyo eminyakeni eyisishiyagalombili edlule. Phakathi kukaMasingana noNdasa ka-2026, kwabulawa abantu abangu-5,181. Lokho kungu-58 nsuku zonke.

Ngenkathi uCyril Ramaphosa eba uMengameli ngo-2018, izwe laqopha cishe izigameko zokubulala ezingu-57 ngosuku phakathi nalo nyaka wonke. Izinga lenyuke kakhulu ngemuva kwalokho. Selibuyele phansi. Kodwa alikakathuthuki lapho liqale khona.

UNgqongqoshe wamaPhoyisa uFiroz Cachalia ukhiphe izibalo zobugebengu zekota yesine ePitoli ngoLwesihlanu. Ukwamukele ukwehla ngo-9.5% kokubulawa kwabantu uma kuqhathaniswa nesikhathi esifanayo ngonyaka odlule, kanye nokwehla ngo-4.6% kobugebengu bokuxhumana obunodlame sebebonke. Ukugetshengwa kwezindlu kwehle ngo-20.4%, ukugetshengwa kwebhizinisi kwaba ngu-22% nokugetshengwa kwezindawo okungezona ezokuhlala kwehle ngo-18.3%.

Kodwa uCachalia uthe ukuthuthukiswa akwanele.
“Ukwehla kobugebengu akufani nokuphepha. Amazinga obugebengu asephezulu ngendlela engamukelekile njengoba kubulawa abantu abangu-58 ngosuku ngokwesilinganiso kule kota,” esho.

Izibalo ziveze ukuthi zingu-9 782 izigameko zokudlwengulwa okubikwe ngazo ezinyangeni ezintathu ezifanayo. UCachalia uthe cishe ingxenye yawo wonke amacala okudlwengula, u-47% wenzeka emzini kamufi futhi kwenziwa abantu abaziwayo yisisulu.

Uthe utshwala yibo obenza kube nodlame izikhathi eziningi. Ngekota, abantu abangu-898 babulawa ngenza yezingxabano kanti abangu-299 baqapha abantu. Izigameko zokubulala ezingu-7,267, ukudlwengula, ukuzama ukubulala kanye nezigameko zokuhlasela ezibucayi ziqoshwe njengezihlobene notshwala. UCachalia uthe ucele i-Civilian Secretariat ukuthi amaphoyisa abheke imigomo yamahora okuhweba ngotshwala.

I-Eastern Cape iqophe isibalo esiphezulu sokubulawa kwabantu ezweni njengoba kubulawe abantu abangu-14.3 kubantu abangu-100 000. IWestern Cape ilandele ngo-12.8, KwaZulu-Natal ngo-8.8 bese iGauteng ngo-7.1. Ngokuhlangene, lezo zifundazwe ezine zenze ngaphezu kuja-80% wazo zonke izigameko zokubulala eziqoshwe kuzwelonke.

IDemocratic Alliance ithe izibalo zikhomba ukuthi izethembiso zeminyaka eyisishiyagalombili zehlulekile.

Iqembu linxuse iPhalamende ukuthi liphasise uMthethosivivinywa Wokuchibiyela weSAPS, ozovumela ohulumeni bezifundazwe nohulumeni basekhaya ukuthi babambe iqhaza elikhulu ekulweni nobugebengu. Iphinde yacela ukuthi kucwaningwe indlela yokuphila ngokushesha kobuholi bamaphoyisa aphezulu kanye namaphoyisa ezikhungweni ezisengozini enkulu.

“Emuva kweminyaka eyisishiyagalombili yezithembiso, iNingizimu Afrika namanje ayiphephile,” kusho iDA.

Esithombeni esingenhla: UNgqongqoshe Wamaphoyisa uFiroz Cachalia ukhiphe izibalo zobugebengu zekota yesine zonyaka wezimali ka-2025/26 ePitoli ngoLwesihlanu.

Umthombo wesithombe: SAPS

Izihloko zakamuva